Näyttelykiireitä....
Pitkästä aikaa taas juttua tännekin... Eli kiirettä on pidellyt, etenkin näyttelyrintamalla. Kuukauden aikana ollaan kierretty kolmet näyttelyt ja mallikkaasti on sujunut. Mäntsälässä oltiin siis 01.04. ja tulokset voi lukea edellisestä päivityksestä. 09.04. oli vuorossa Ruoveden ryhmänäyttely, jossa tuomarina Marjo Jaakkola. Ressu oli Jun EH/1 ja Teemu Käy ERI/1,PU1 ja hienosti VSP!


(Kuva: Anne Tervonen)
Saman viikon sunnuntaina 15.04. oltiin ryhmänäyttelyssä Sipoossa ja siellä tuomaroi Markku Santamäki. Tällä kertaa paremmuusjärjestys oli käänteinen eli Teemu Käy ERI/1,PU4 ja Ressu Jun ERI/1,PU1 ja yllätyksekseni ROP! Lisäksi Ressu sai ensimmäisen SERTinsä.


Viiko sitten lauantaina 28.04. vietimme Teemun 8-v. synttäreitä Lahdessa, kansainvälisessä kaikkienrotujen näyttelyssä. Haaveena oli saada Teemulle Cacib, jonka myötä Teemusta tulisi kansainvälinen valio. Tuomarina toimi saksalainen Silke Warneke, joka tuomaroi seuraavasti; Ressu Jun ERI/1,ei sijoitusta PU-luokassa ja Teemu Käy ERI/1,PU3. Cacib meni ykköselle ja vara-cacibkin kakkoselle, joten Teemun titteleihin ei tullut lisäystä, vaikka synttärilahjaksi sellainen olisi mieluusti otettu.
Näyttelyiden lisäksi ollaan harrastettu muutakin. Pari viikkoa sitten alkoi agility-treenit. Ressun kanssa ollaan alkeiskurssilla ja esteiden opettelu sujuu hyvää vauhtia, tutuksi ovat tulleet niin aidat, kepit, putket kuin puomitkin. Ressu on innosta soikeana aina kun tajuaa että ollaan lähdössä treeneihin ja autossa alkaa melkoinen jodlaus kun käännymme viimeisestä risteyksestä kohti harjoituskenttää. Ressu on innostunut sekä itse esteistä mutta yhtä ihania ovat myös treenikaverit, joista monet ovat tuttuja jo viime syksyn pentukoulutuksesta. Teemun kanssa taas treenataan "huvin vuoksi"-porukassa ja kyllä veteraanillakin riittää intoa ja vauhtia.
Ressun "omatoimiset askartelut" yksinollessaan ovat vihdoin jääneet vähemmälle. Nyt vaan on opeteltu avaamaan ovia ja piilottamaan eteisen lattialle unohtuneita kenkiä. Tämä tarkoittaa sitä että aina kun poitsut jäävät yksin kotiin on huolehdittava että ulko-ovi menee 100% varmuudella lukkoon asti, sillä Ressu on oppinut avaamaan ulospäin aukeavat ovet. Onneksi ulko-ovissa on myös lukot, joita joutuu kääntämään samalla kun kahvaa painaa alaspäin, eli vielä jonkin aikaa pärjätään ilman erikoislukitustoimenpiteitä, toivottavasti.
Uintiharjoituksiakin ollaan jatkettu kylpylän altaassa. Mukana on ollut myös Mirka Artturin ja Rasmuksen kanssa. Ressu ja Rasmus ovat melkoisia vesipetoja yksinäänkin ja kun hirmut pääsivät allasosastolla rellestämään yhdessä ei veden roiskumista voinut estää. Vesipedot loikkivat altaaseen kuin päättömät kanat ja hakivat kilpaa veteen heitettyjä leluja. Vaikka altaassa oli useampia leluja, piti molempien saada aina sama lelu noudetuksi ja niinpä pojat toivat leluja altaasta useasti "yhteisnoutona", toinen toisesta päästä ja toinen toisesta päästä kiinni pitäen. Kilpailulajina olivat myös uimahypyt; kumpi hyppää nopeammin, kauempaa, pisimmälle?!? Ressu pitäytyi jo oppimassaan tyylissä eli meni veteen liuskaa pitkin kunnes vesi ylettyi leukaan ja siitä loikka syvyyksiin. Pimeä haukkumakone(Rasmus) taasen yritti päihittää Ressun hyppäämällä altaaseen suoraan milloin mistäkin kohtaa altaan reunaa, aiheuttaen paheksuntaa Artturin ja Teemun mielissä, vanhukset kun eivät olleet aivan yhtä ihastuksissaan veden roiskuttamisesta kaikkien päälle. Vanhukset joutuivat uiskennellessaan toisinaan myös merirosvouksen (tässä tapauksessa allasrosvouksen) uhreiksi, sillä noutaessaan jotain lelua altaasta saattoi jompi kumpi vesipedoista ryövätä lelun, suoraan pahaa aavistamattoman veteraaniuimarin suusta! Kamerakin on ollut mukana, vaan digikamera on niin hidas ettei uimahyppääjistä olekaan ihan helppo saada onnistuneita kuvia!!!


Ressun ja Rasmuksen "yhteisnoutoa" sekä uimahyppy, reunalla kastuu Artturi.

(Kuva: Anne Tervonen)
Saman viikon sunnuntaina 15.04. oltiin ryhmänäyttelyssä Sipoossa ja siellä tuomaroi Markku Santamäki. Tällä kertaa paremmuusjärjestys oli käänteinen eli Teemu Käy ERI/1,PU4 ja Ressu Jun ERI/1,PU1 ja yllätyksekseni ROP! Lisäksi Ressu sai ensimmäisen SERTinsä.


Viiko sitten lauantaina 28.04. vietimme Teemun 8-v. synttäreitä Lahdessa, kansainvälisessä kaikkienrotujen näyttelyssä. Haaveena oli saada Teemulle Cacib, jonka myötä Teemusta tulisi kansainvälinen valio. Tuomarina toimi saksalainen Silke Warneke, joka tuomaroi seuraavasti; Ressu Jun ERI/1,ei sijoitusta PU-luokassa ja Teemu Käy ERI/1,PU3. Cacib meni ykköselle ja vara-cacibkin kakkoselle, joten Teemun titteleihin ei tullut lisäystä, vaikka synttärilahjaksi sellainen olisi mieluusti otettu.
Näyttelyiden lisäksi ollaan harrastettu muutakin. Pari viikkoa sitten alkoi agility-treenit. Ressun kanssa ollaan alkeiskurssilla ja esteiden opettelu sujuu hyvää vauhtia, tutuksi ovat tulleet niin aidat, kepit, putket kuin puomitkin. Ressu on innosta soikeana aina kun tajuaa että ollaan lähdössä treeneihin ja autossa alkaa melkoinen jodlaus kun käännymme viimeisestä risteyksestä kohti harjoituskenttää. Ressu on innostunut sekä itse esteistä mutta yhtä ihania ovat myös treenikaverit, joista monet ovat tuttuja jo viime syksyn pentukoulutuksesta. Teemun kanssa taas treenataan "huvin vuoksi"-porukassa ja kyllä veteraanillakin riittää intoa ja vauhtia.
Ressun "omatoimiset askartelut" yksinollessaan ovat vihdoin jääneet vähemmälle. Nyt vaan on opeteltu avaamaan ovia ja piilottamaan eteisen lattialle unohtuneita kenkiä. Tämä tarkoittaa sitä että aina kun poitsut jäävät yksin kotiin on huolehdittava että ulko-ovi menee 100% varmuudella lukkoon asti, sillä Ressu on oppinut avaamaan ulospäin aukeavat ovet. Onneksi ulko-ovissa on myös lukot, joita joutuu kääntämään samalla kun kahvaa painaa alaspäin, eli vielä jonkin aikaa pärjätään ilman erikoislukitustoimenpiteitä, toivottavasti.
Uintiharjoituksiakin ollaan jatkettu kylpylän altaassa. Mukana on ollut myös Mirka Artturin ja Rasmuksen kanssa. Ressu ja Rasmus ovat melkoisia vesipetoja yksinäänkin ja kun hirmut pääsivät allasosastolla rellestämään yhdessä ei veden roiskumista voinut estää. Vesipedot loikkivat altaaseen kuin päättömät kanat ja hakivat kilpaa veteen heitettyjä leluja. Vaikka altaassa oli useampia leluja, piti molempien saada aina sama lelu noudetuksi ja niinpä pojat toivat leluja altaasta useasti "yhteisnoutona", toinen toisesta päästä ja toinen toisesta päästä kiinni pitäen. Kilpailulajina olivat myös uimahypyt; kumpi hyppää nopeammin, kauempaa, pisimmälle?!? Ressu pitäytyi jo oppimassaan tyylissä eli meni veteen liuskaa pitkin kunnes vesi ylettyi leukaan ja siitä loikka syvyyksiin. Pimeä haukkumakone(Rasmus) taasen yritti päihittää Ressun hyppäämällä altaaseen suoraan milloin mistäkin kohtaa altaan reunaa, aiheuttaen paheksuntaa Artturin ja Teemun mielissä, vanhukset kun eivät olleet aivan yhtä ihastuksissaan veden roiskuttamisesta kaikkien päälle. Vanhukset joutuivat uiskennellessaan toisinaan myös merirosvouksen (tässä tapauksessa allasrosvouksen) uhreiksi, sillä noutaessaan jotain lelua altaasta saattoi jompi kumpi vesipedoista ryövätä lelun, suoraan pahaa aavistamattoman veteraaniuimarin suusta! Kamerakin on ollut mukana, vaan digikamera on niin hidas ettei uimahyppääjistä olekaan ihan helppo saada onnistuneita kuvia!!!


Ressun ja Rasmuksen "yhteisnoutoa" sekä uimahyppy, reunalla kastuu Artturi.
