Ripa-rapa-kuramaha....

Uutta talvea odotellessa katsellaan kuvia "menneen talven" lumista...

Talvi siis tuli, oli ja meni ja niinpä taas eletään vuodenaikaa jolloin suihku on tarpeen joka lenkkeilykerran jälkeen. Ressu on totaalisen rakastunut veteen, niin ojissa vellovaan kuraliejuun kuin kylpyhuoneessa suihkuvaan vesijohtoveteen, onneksi! Nyt kun lumet ovat sulaneet kokonaan Ressu on taas päässyt jatkamaan ojarumpuseikkailujaan sillä seurauksella että mahanalusen lisäksi kuraantuu myös selkä. Lenkiltä kotiinpalattuamme odottaakin sitten suihkukeikka, jota Ressu odottaa innolla, jopa niin että etuilee Teemua pesuvuorossa. Ressu kylpee jo varsin rutinoituneesti ja nostaa pyydettäessä jokaisen tassun vuorollaan ylös suihkutusta varten. Ressun jälkeen on vuorossa Teemu, joka ei ole suihkusta aivan yhtä innostunut. Harmistunut ilme naamallaan seisoo kuitenkin nätisti operaation ajan odottaen kuivatus vuoroa. Pyyhkeellä kuivaus onkin molempien ukkojen mielipuuhaa ja niinpä pyyhkeen kanssa peuhattaisiin vaikka kuinka kauan. Nykyään Ressu myös kuivataan ensin ja vaikka onkin jo saanut luvan poistua kylppäristä, yrittää silti ujuttaa itsensä uudelleen kuivattavaksi kiilautumalla kuivatusvuorossa olevan Teemun ja pyyhkeen väliin. Kosteus, joka ei tarttunut pyyhkeeseen kuivatetaan sitten lopuksi leikkimallä 5 min. hippaa juoksemalla ympäri kämppää heti kun kylpyhuoneen ovi raottuu.

Ulkona vallitsevien kurakelien lisäksi "kuraa" on ollut myöskin sisätiloissa. Maanantaina Teemun maha meni sekaisin ja sen seurauksena kakkapartiotoimintaa on harrastettu useampana päivänä. Torstaina kävimme sitten lääkärissä, joka totesi Teemulla suolistotulehduksen. Lääkkeet ovat tehonneet hyvin ja Teemu voi taas mainiosti. Ressu päätti toimia Teemulle vertaistukijana ja hankki itselleen tee-se-itse-suolistotulehduksen syömällä yli kilon Frolicia, n.14kpl DentaStixsejä, pussillisen Schmackos-patukoita ja kolme pussia Mama-nuudeleita!!! Houdinia leikkinyt Ressu oli jotenkin ujuttanut itsensä ulos ilmeisen heikkoseinäisestä häkistä ja päättänyt kohdistaa auttamistarmonsa keittiön pöydälle unohtuneeseen ostoskassin sisältöön. Seurauksena omatekoinen suolistotulehdus myös Ressulla, joka on viimeaikaisten tempaustensa johdosta saanut uuden kutsumanimen, -ADHD!
Ilmeisen katkerana siitä että tee-se-itse-suolistotulehdukseen ei ole lääkitystä, on Ressu katsellut kateellisena kun lääkitsen Teemua. Ressun mielestä on kovin kiehtovaa kun annan Teemulle nestemäistä lääkettä ruiskulla suoraan suuhun ja niinpä saadakseen saman lääkityksen se istuu lääkkeenannon ajan vieressäni esittäen erittäin kipeää. Eilen sitten päätin lääkitä myös Ressua, mielestäni oli sen ansainnut "Olen todella kipeä"-roolisuorituksellaan. Niinpä laitoin ruiskuun kraanavettä ja aloin "lääkitsemään" Ressua ruiskuttamalla sitä suupielestä. Ressu otti "lääkkeensä" todella mallikelpoisesti ja oli todella onnellisen näköinen kun ruisku oli saatu tyhjennettyä.

Ressu on hankkinut uuden harrastuksen, yönukkumisen sijaan yökukkumisen. Ressun mielestä jos häntä ei nukuta, ei nuku sitten muutkaan ja niinpä ADHD aloittaa öisen konsertoinnin vinkuttamalla jotain kolmesta pahaäänisimmistä vinkuleluistamme. Useimmiten vingutusta kestää juuri niin kauan että muut saadaan hereille, jonka jälkeen herra painuu itse untenmaille ja nukahtaa välittömästi.
Liekö minussa sitten prinsessan vikaa vaikkei hernettä patjan alta löytynytkään... Parina yönä olen herännyt vinkuvien lelujen lisäksi myös seikkaan, että sängyssä on jotain ylimääräistä, eikä suinkaan patjan alla... Kerran on jalkopäästä löytynyt ratsastuskenkä ja eräänä yönä selkää on painanut kylpyhuoneen suihkusyvennyksestä toimitettu koirashampoo-pullo! Toimitukset on suorittanut varma ja luotettava, kuljetusliike ADHD. Näinköhän koiruus haluaisi kylpeä myös öiseen aikaan, ensin kuutamokeikalle tallille ja sitten suihkuun....?!?!?


Kodin stailaaminen on nykyään uusinta uutta, tässä kuvasatoa kodinsisustamisesta made by Ressu the ADHD!

Ensilumen ihmettelyä...

Vihdoin tuli talvi myös eteläiseen Suomeen. Maanantaiaamuna tipahteli pihamaalle ensimmäiset lumihiuteleet ja siinä olikin Ressulla ihmettelemistä... -Mitä kummaa on tämä valkoinen ja kylmä töhnä? Lumeen on nyt sitten tutustuttu haistelemalla, maistelemalla sekä siinä hyppimällä ja kierimällä. Teemulle lumi on jo vanha juttu mutta joka vuosi Teemu innostuu ensilumesta kuin pikku pentu ja niinpä vanha herra intoutui villiin leikkiin Ressun kanssa keskellä tiistaisen lumipyryn. Pari tuntia lumitöiden parissa uurastaessani pojat kaahottivat pitkin pihaa vuorotellen toisiaan takaa-ajaen, välillä meno muuttui lumipainiksi ja toisinaan Teemu yritti opettaa Ressulle kuinka otetaan lumikylpyjä.

Tänä viikonloppuna järjestettiin parikin pentunäyttelyä, joihin oli tarkoitus osallistua, mutta kun muistikapasiteettini on mitä on, jäi osallistumismaksut maksamatta ja niinpä näyttelykokemuksia kartutetaan seuraavan kerran vasta vuonna 2007.